Hämeen vanhin kirkko

HÄMEEN VANHIN KIRKKO

Hattulan seurakunta, joka mainitaan ensimmäisen kerran v. 1324, lienee syntynyt jo Birger Jaarlin ristiretken aikoihin. Seurakunnan ensimmäinen, puinen kirkko on hävinnyt jäljettömiin. Tiilikirkko liittyy tyyliltään niin kiinteästi Hämeen linnaan, että on aihetta otaksua näiden rakennusten olevan samanikäisiä, vieläpä samojen mestarien rakentamia. Joka tapauksessa mestarit tulivat samalta taholta. Saksalaisen ritarikunnan maista. Rakennusaika sattuu vuosien 1400 ja 1450 välille.

KATOLINEN AIKAKAUSI

Hattulan kirkolla oli keskiaikana erikoisasema maakunnan kirkkojen joukossa. Ilmeistä on, että kirkko maan silloisten vallanpitäjien toimesta oli rakennettu uuden rajamaakunnan kirkolliseksi keskukseksi Hämeen emäkirkoksi.

Kuuluisaksi kirkko tuli varsinkin siksi, että se oli Suomessa ennen kaikkea Pyhän Ristin palvonnan keskuksena. Pyhä Risti, Kristuksen oikea risti, oli kristikunnan arvokkain pyhäinjäännös, ja sitä palvottiin omalaatuisin tavoin. Niinpä Pyhän Ristin kirkkojen yhteydessä tavallisesti oli ns. "Ristin tie", johon liittyi useita ulkopuolisia kappeleita. Merkkejä Ristin tiestä on Hattulassa olemassa. - Hattulan kirkko näyttää myös olleen laajalti tunnettu pyhiinvaelluspaikka. Eräässä riimikronikassa kerrotaan, että venäläiset sotajoukot hävitysretkillään Suomeen sydäntalvella 1496 olisivat käyneet Hattulassakin, 'sen ristiä tai veistoksia säästämättä'. Itse kirkkorakennuksessa ei kumminkaan ole hävityksen merkkejä. Runsaan maalauskoristelunsa kirkko sai 1510-luvulla, aivan uskonpuhdistuksen kynnyksellä.

LUTERILAINEN AIKAKAUSI

Uskonpuhdistuksen johdosta poistettiin kirkosta sivualttarit, 'ristintie' lakkautettiin ja eteläisen pääoven vieressä ollut kappeli muutettiin 1580-luvulla asehuoneeksi. Maalaukset jäivät koskemattomiksi. Vähitellen kirkko sai luterilaiselle pyhätölle ominaisen kiinteän sisustuksen, johon kuuluvat saarnatuoli, ovelliset penkit ja --kirkon käytyä ahtaaksi-- länsipäässä oleva suuri lehteri. Vasta 1700-luvulla ryhdyttiin Suomessa laajentamaan kirkkojen ikkunoita ja peittämään niiden kalkkimaalauksia. Hattulassa peitettiin vain seinien ja pilareiden maalaukset; holvimaalauksiin ei kajottu. Vuonna 1857 valmistui seurakunnan uusi, entistä tilavampi tiilikirkko. Vanha kirkko jäi autioksi. Kirkon runsaat maalauksen herättivät ennen - pitkään historian ja taiteen ystävien huomion, vuonna 1886 paljastettiin seinien ja pilarien maalaukset maisteri Emil Nervanderin johdolla. Ne jäivät silloin korjaamatta. Vuosina 1934-1940 konservaattori Oskari Niemi entisti perusteellisesti kirkon kaikki kalkkimaalaukset.