Hattulan seurakunta


« Takaisin etusivulle


Puuveistokset


Keskiaikaisia puuveistoksia on Hattulassa säilynyt runsaammin kuin ainoassakkaan toisessa Suomen pitäjänkirkossa. Niiden taso kumminkin on enimmäkseen keskinkertainen, ja useat veistokset ovat pahasti vaurioituneet. Tärkeimmät veistokset ja veistosryhmät ovat seuraavat:

Ristiinnaulittu Kristus, ns. triumfikrusifiksi. Jokaiseen keski-aikaiseen kirkkoon sanotaan ensimmäisenä hankitun Ristiinnaulitun kuva. Hattulan triumfikrusifiksi riippuu edelleenkin niiden kuvien perinteisellä paikalla kuorin ja kirkkosalin välisessä vyökaaressa. Veistos on maamme ensimmäisen kuvanveistäjän, ns. "Liedon mestarin", työtä 1300-luvun alkupuolelta. Se on siis yhtä vanha kuin kirkko.

Ristikanto-ryhmä, johon kuuluu kaksi veistosta: Kristus kantamassa ristiään, Simon Kyreneläinen, joka auttaa ristin kantamisessa ja roomalainen sotilas ristiinnaulitsemisvälineet taskussaan.

Golgata-ryhmä, johon kuuluu kaksi veistosta: sureva Neitsyt Maria ja sureva Johannes. Ristiinnaulittu Kristus, jonka ristin juurella he ovat seisoneet, puuttuu ryhmästä. Ristinkanto- ja Golgata-ryhmät liittyvät Pyhän Ristin palvontaan, ja niiden alkuperäiset sijoituspaikat lienevät olleet "Ristin tien kappelissa".

"Hattulan Madonna", Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi. Lapsi on pitkässä mekossa. Alkuperäiset värit ovat hyvin säilyneet, mutta metallikruunut ovat hävinneet. Se on "Liedon mestarin" koulukunnan työ 1300-luvulta. Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi on 1400-luvulta yleiseen tapaan kuvattu alastomana pojanpallerona. Pyhä Anna "itse kolmantena". Pyhän Annan sylissä istuu hänen tyttärensä, Neitsyt Maria, ja tämän sylissä Jeesus-lapsi, 1400-luvulta.

Pyhä Olavi, myöhäiskeskiaikaisen ritarin asussa, on Hattulan upein veistos. Se on valmistettu Lyypekissä n. v. 1500. Luterilaisen kauden kiinteästä sisustuksesta on säilynyt vain kaksi saarnastuolia. Vanha saarnapulpetti pohjoisen kuoripilarin vieressä, on vanhin lajiaan Suomessa. Se on lahjoitettu kirkolle v. 1550. Sekä muoto että koristelu ovat keskiaisten esikuvien mukaisia. Uusi saarnastuoli on oivallinen näyte 1600-luvun suomalaisesta kirkkotaiteesta, jossa myöhäsrenesanssin ornamenttiaiheet kansanomaisesti väärinkäsiteltyinä ja liioiteltuina verhoavat koko esineen. Kirkkosalissa on myös joukko aatelisten hautavaakunoita.